sunnuntai 25. joulukuuta 2011

25.12. - viimeinen luukku


Kun jouluaamu valkenee... 



 


Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,

näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,

loistaa kirkkaus.

Sinä teet runsaaksi riemun,

annat suuren ilon.


Sillä lapsi on syntynyt meille,

poika on annettu meille.

Hän kantaa valtaa harteillaan,

hänen nimensä on

Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,

Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

Suuri on hänen valtansa,

ja rauha on loputon

Daavidin valtaistuimella

ja hänen valtakunnassaan.

Oikeus ja vanhurskaus

on sen perustus ja tuki

nyt ja aina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!