tiistai 13. marraskuuta 2012

Aika kuluu - mitä kuuluu?

Elämäni menee aina jotenkin kausissa. On vauhdikkaita kausia, jolloin jaksaa rynnistää paikasta toiseen, olla sosiaalinen ja kiinnostunut kaikesta. On rauhallisia kausia, jolloin tekee mieli vain olla kotona ja keskittyä omiin juttuihin - tai telkkarin tuijottamiseen. On kausia, jolloin kaikki vapaa-aika menee käsitöihin, on kausia jolloin kaikki vapaa-aika menee lukemiseen. On kausia jolloin jaksaa kirjoittaa blogiin kaikesta siitä, mitä pään sisällä liikkuu, ja joskus taas pohdinnat jäävät pään sisälle (tai ulostautuvat puolisolle eräänlaisina saarnoina).

Nyt on kausi, jolloin työt väsyttävät, vapaa-aika (se vähäinen) menee käsitöihin ja raha-asioista huolehtimiseen sekä surkutteluun. Tuntuu, että tämä kausi värittyy sillä, että otan kaikkien muiden murheista ainakin puolet itselleni - suren vieraiden ihmisten kuolemia, sairauksia ja muita ongelmia. Siis en vain harmittele ja "elä rinnalla", vaan konkreettisesti itken ja suren.

Alakulo ja masennus - se on siis syksy taikka alkutalvi nyt!

Olen kyllä edelleen kiinnostunut maailmanmenosta ja kaikesta mitä tapahtuu ja herättää keskustelua. Mutta ehkäpä kerään ajatuksiani jonnekin pääkopan pöytälaatikon alimmaiselle hyllylle, ja koitan löytää ne sitten, kun taas blogikirjoittelu tuntuu mielekkäältä.

Nyt keskityn joululahjaneulontoihin - tänä vuonna luvassa läheisille pehmeitä paketteja ja ihan itse tehtyjä. Kun on rahassa tiukkaa, tulee kai annettua ne parhaimmat lahjat... itsetehtyä, suoraan sydämestä!