In case of emergency - turhaa vai ei?

Intterneetin syövereistä bongattua. Joskus voi olla ongelmallista elämä. Mietin tässä vain, että kohta vaikeutuu ihmisten auttaminen - kun ei mitään saa/voi tehdä sen pelossa että tulee syyte - että onko pian yleinen neuvo se, että kävele ohi. Mistä sitä tietää vaikka saisi seksuaalisesta häirinnästä syytteen annettuaan tekohengitystä naispuoliselle ihmiselle. Ei kai sitä voi tuntemattomana tajuttoman ihmisen rintoihin tarttua... Ai miksi tällaisia mietin? No siksi koska...


Aloittaja kyselee: Onko ICEt kännyköissä kunnossa?
Rouva: Mulla tarvii koodin voidakseen käyttää puhelinta. Ainoastaan hätäpuhelun pystyy soittamaan ilman sitä.
Nainen: Asetuksista saa pois koodit   Ja jos luuri hukkuu niin etänä voi tyhjentää, paikallistaa tai lukita puhelimen..
Rouva: Saa tietysti, koska sieltä ne on sinne laitettukin. Mä en pidä siitä, että vieraat tutkii mun luuria. Siksi siihen on laitettu se esto. Ne tiedot mitä viranomaiset musta tarvii löytyy lompakosta. Se riittää ihan hyvin. Mun mielestä nämä ICEt on turhaa vouhotusta. Viranomaiset tietää kyllä ne lähiomaiset, ei ambulanssikuskien tarvitse päästä urkkimaan kenenkään puhelimia.
Nainen: Ulkomailla lääkärit ei tiedä sun lähiomaisia!!
Rouva: Eikä lähiomaiset osaa ulkomaan kieliä, joten aika sama. 
Nainen2: ICE ei ole turhaa. Viranomaiset eivät välttämättä tiedä omaisia, ei välttämättä tiedä edes kuka sinä olet. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu. Mitä, jos oletkin jossain vieraalla paikkakunnalla ilman sitä lompakkoa, jossa ne tärkeät tietosi ovat...  Mä ainakin haluan, että jos mulle sattuu jotain, niin omaiseni saavat siitä tiedon, vaikka sen ICEn avulla. Paljon ei maksa vaivaa laittaa ICE tärkeiden numeroiden yhteyteen. Tietysti, jos siellä puhelimessa on jotain synkkääkin synkempää salaisuutta, niin sitten on ikävää, jos joku ulkopuolinen puhelinta urkkii, mutta henkilökohtaisesti ei onneksi sellaista ongelmaa ole.
Rouva: Mitä sanoo tietosuojalaki siitä, että tuntemattomat tutkivat puhelimia ilman lupaa?
Nainen3: "Die alone and get finally rest?" No, jokainen laittakoon tai olkoon laittamatta. Kukin tavallaan. Vai oliks tää provo...?

Lopuksi vielä haluan sanoa että...
Minulla ei itselläni ole ICE numeroa kännykässäni. Se johtuu siitä, että olen saamaton, ja ajatellut, että suomessa osataan etsiä sanaa "Äiti". Vaan olisihan se helppo laittaa sama numero vielä ICE:lläkin. Ei olisi tullut mieleenkään se, että jotenkin harmittaisi jos pelastusmiehet tai -naiset minun puhelintani selaisivat. Tuskin ne sitä huvikseen ränkkäisivät ja tekstiviestejäni (ikealta yms.) lukisivat.

Lunta tupaan...

 Jouluna sitä ehkä jopa hivenen kaipasin. Nyt toivon jälleen kerran, ettei sitä tulisi niin paljon. Joskus on liikaa, ja joskus liian vähän. Onko milloinkaan sopivasti?

Sattui silmiini vanha, mutta jotenkin ihanan elämän makuinen "päiväkirja" liittyen lumeen ja siitä aiheutuviin sivuvaikutuksiin. Pakkohan se on tänne liittää.

(varoitus: sisältää voimakasta kielenkäyttöä)

Tammikuun 1. klo 17.00



Lunta sataa. Ensilumi on sitten kaunista. Luonto tulee kauniin valkoiseksi ja mieli piristyy, kun ei ole enää niin pimeää.Tein vaimolleni ja itselleni kuuman rommitotin ja istuimme ikkunan ääressä katsomassa hiutaleiden leijumista kevyesti maahan ja peittämässä puun oksia.Todella kaunista.



Tammikuun 2.



Heräsin ja katsoin ikkunasta ulos. Koko maiseman peitti kristallinkirkas uusi lumi. Hieno näky. Jokaisella puulla ja pensaalla oli valkoinen kaapu. Tein talven ensimmäiset lumityöt ja nautin joka kolallisesta. Kolasin sekä pihan että jalkakäytävän. Myöhemmin päivällä teknisen viraston aura aurasi tien ja työnsi lumen portin eteen. Kuljettaja hymyili minulle ja vilkutti. Minäkin vilkutin hänelle ja kolasin portin taas auki.



Tammikuun 3.



Viime yönä satoi vajaat 15 cm lunta ja pakkasta on pari astetta.Pihakoivuista katkesi muutamia oksia lumen painosta.Tein lumityöt. Ja taas saatuani työt valmiiksi, tuli aura-auto. Lumi oli tällä kertaa ruskeanharmaata.



Tammikuun 4.



Sää lauhtui, lumi suli sohjoksi, joka jäätyi liukkaaksi, kun pakkanen taas laski. Kaaduin perseelleni jalkakäytävälle. 150 mk poliklinikkamaksua, mutta onneksi mitään ei ollut poikki. Sääennustus lupasi lisää lunta.



Tammikuun 5.



Yhä kylmää. Myin vaimon auton ja ostin maasturin, jotta hän pääsisi töihin. Auto liukui kuitenkin päin kaidetta ja oikea etukulma meni aika pahasti kasaan. Viime yönä satoi reilut 15 cm lunta. Molemmat autot ovat aivan suolassa ja kurassa. Tiedossa lumitöitä tänään. Se perkeleen aura ajoi meidän ohitse kaksi kertaa.



Tammikuun 6.



10 astetta pakkasta. Lisää tuota perhanan lunta. Pihalla ei ole yhtään puuta tai pensasta, joka ei olisi vahingoittunut.Sähköt oli poikki melkein koko yön. Yritin pitää talon lämpiminä kynttilöillä ja bensiinilämmittimellä, joka tosin roiskaisi hiukan yli, syttyi tuleen ja oli polttaa koko talon. Sain onneksi matolla tukahdutettua liekit, mutta sain toisen asteen palovammoja käsiini ja silmäripset ja kulmakarvat paloivat. Auto karkasi käsistä matkalla poliklinikalle ja hajosi lunastuskuntoon.



Tammikuun 7.



Tuota vittuperkeleen valkoista paskaa tulee koko ajan. Kaikki perkeleen vaatteet pitää olla päällä, jos haluaa käydä postilaatikolla. Jos saan käsiini sen kusipään, joka ajaa tuota aura-autoa, niin revin siltä sydämen rinnasta. Se on varmaan kulman takana kytiksessä ja odottaa, kunnes saan jalkakäytävän puhtaaksi! Sähköt yhä poissa. Vesijohto jäätyi ja näyttää siltä, ettei katto kestä lumen painoa.



Tammikuun 8.



Saatana, 12 perkeleen senttiä uutta vitun lunta ja vitun räntää ja vitun jäätä, ja herra yksin tietää mitä paskaa sitä taivaasta viime yönä tuli. Yritin osua aura-auton kuljettajaa jäähakulla, mutta se pääsi pakoon. Vaimo jätti minut. Auto ei lähde käyntiin. Luulen, että minusta on tulossa lumisokea. En pysty liikuttamaan varpaitani. En ole nähnyt aurinkoa viikkoihin. Ennusteissa luvataan lisää lunta. Viima tekee ilman purevaksi.



Perkele, muutan Espanjaan.

----

Täytyy myöntää, että talvilomaa odotetaan myös meidän perheessä jo kärsimättömästi. Kanaria kutsuu.

Naisille - miehiltä

 Positiivarit.fi sivustolta löytyy koottuna vanhastaankin tuttuja ajatelmia - asioita joita voi ajatella miesten haluavan sanoa naisille. Oma mutu-tuntuma on, että moni niistä pitää hyvinkin paikkansa. Korjatkoon miehet jos kokevat että seuraavat lausahdukset eivät ole käyneet koskaan mielessä.

• Pyydä selvästi, jos haluat jotain. Hienovaraiset vinkit eivät tepsi. Vahvatkaan vinkit eivät tepsi. Ilmiselvät vinkit eivät tepsi. Kakista tarpeesi selkeästi ulos. 


• Emme ole ajatuksen lukijoita, emmekä koskaan tule sellaisia olemaankaan. Tämä puute ei kuitenkaan ole todiste siitä ettemme välittäisi sinusta. 


• Syntymäpäivät, ystävänpäivät ja hääpäivät eivät ole testejä, joissa tarkistetaan osaammeko taas ostaa sen täydellisen lahjan.


• Jos jokin sanomamme voidaan tulkita kahdella tavalla, ja toinen niistä tekee sinut vihaiseksi tai surulliseksi, tarkoitimme sitä toista. 


• Aina kun mahdollista, ole kiltti ja sano sanottavasi mainoskatkon aikana. 


• Kaikki miehet näkevät ainoastaan 16 väriä, ihan niin kuin Windowsin asetuksissa. Esimerkiksi persikka on hedelmä, ei väri. Eikä meillä ole aavistustakaan siitä mikä beeshi on.


• Sinulla on tarpeeksi vaatteita. 


• Kristoffer Kolumbus ei tarvinnut ajo-ohjeita, emmekä tarvitse mekään.


• Jos kutittaa, raavitaan. Niin me toimimme. 

Koko sepustuksen löydät osoitteesta http://www.positiivarit.fi/Content.aspx?35b4f96d-198a-4625-bfb8-3f894a0d9843

Tähän on poimittu vain ne kohdat, jotka kuvittelen oman siippani minulle haluavan sanoa.. :)

The Golden God

Menneitä viikkoja on kummasti piristänyt tämä sivusto: http://video.teamcoco.com/video/conan/

Vanhana Conan O'Brienin innokkaana katselijana, olen ollut erityisen iloinen tästä mahdollisuudesta nähdä Conanin uusia jaksoja netistä. Televiisorista kun niitä ei ole saanut enää pitkään aikaan katsoa.

Toki täytyy myöntää, että vaikka hiveleekin tuo Suomen esille tuominen näinkin suuresti tuossa hupihöpinäohjelmassa, niin tiettyä toistoa on kerrasta toiseen. Se varmasti kuuluu näiden ohjelmine luonteeseenkin (kertaus on opintojen äiti).

En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta laittaa tähänkin otetta "Finland's Week Stream" -teemaviikon tarjonnasta





Enjoy... :)

Kiitollisena

Kiittäen ja kunnioittaen menneitä ja vanhempia sukupolvia siitä, että saan elää vapaassa, itsenäisessä, Suomessa. Muistoissa tänään oma vaarini, joka vietti rintamalla lähes viisi vuotta elämästään, ja joka tämän jälkeen eli muistoissaan päivittäin sodan hetkiä. Muistan myös mummuani, joka palveli kotirintamalla pitäen huolta läheisistään ja kaikista jotka apua tarvitsivat. Ilman heitä, eläisimme toisenlaista todellisuutta...

Oi Suomi katso, sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois. Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivahan kansi sois. Yön vallat aamun valkeus jo voittaa, sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa.

Oi, nouse Suomi, nosta korkealle pääss' seppelöimä suurten muistojen. Oi nouse Suomi, näytit maailmalle sä että karkoitit orjuuden. Ja ettet taipunut sä sorron alle, on aamus alkanut, synnyinmaa.

  

Pettymyksiä ja oivalluksia

Aamu alkoi vähän surullisissa merkeissä. Ystävä peruutti viimehetkellä vierailunsa, harvoin nähdään ja kovasti odotin tapaamista, mutta eihän sille minkään voi ettei pääsekään. Pari kyyneltä tirautin ja fiilis jäi jotenkin surulliseksi pitkäksi aikaa.

Välillä tuntuu raskaalta tämä oma herkkyys näissä ystävyyteen liittyvissä asioissa. Minun on vaikea pyytää ketään mihinkään, sillä pelkään kieltävää vastausta. Pelkään sitä pettymystä ja hylkäämisen tunnetta. Ja tämä herkkyys on varmaankin suurelta osalta lapsuuden suruista johtuvaa. Olin silloin koulukiusattu ja muistan itkeneeni itseni uneen kun "minulla ei ole yhtään ystävää..".

No, nyt aikuisena toki ymmärrän, että onhan niitä ystäviä vaikka ei aina nähdäkään. Joskus vain aikataulut ei natsaa ja on muuta menoa. Ei se tarkoita sitä, etteikö minusta pidettäisi tai minua hyväksyttäisi.

Piristystä päivään on tuonut tieto siitä, että muutama muu ystävä pääsee kanssani iltaa viettämään kuitenkin. Ja hyvä musiikki saa aina hyvälle mielelle, joten stereot on harvinaisen kovalla käytöllä.

Lisäksi törmäsin erääseen tarinaan viulistista, joka soitti metroasemalla. Tässä onkin tärkeä sanoma kaikille. Lukekaapa!

(http://www.riemurasia.net/jylppy/media.php?id=76371&ref=nf)

Elämä on...

 Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja tämä kuva kertoo mielestäni kaiken oleellisen elämästä (ja siitä, millaisin eväin siitä pitäisi selvitä). Ainakin toisinaan on elämässä "niitä päiviä", jolloin tuntuu että kaikki eteen asetetut tehtävät toimivat tällä periaatteella...

 



see more funny videos