perjantai 30. joulukuuta 2011

Presidentinvaalit tulossa


 Ehdokasta etsimässä - tai oikeastaan tuntuu jo siltä, että olen oman ehdokkaani löytänyt.


Kun ehdokasasettelut alkoivat olla loppusuoralla, ajattelin ettei näistä vaaleista löydy oikein ketään jota voisin hyvällä mielellä äänestää. Ajatus oli, että jospa sitten vain keskityn varmistamaan, ettei kukaan sellainen jota en ehdottomasti haluaisi nähdä presidenttinä pääse tuohon virkaan. Kuten niin moni muukin, oli mielessä että jospa sitten vaikka Niinistö. Muistan hänet terävänä kaverina, joka tyylillä osallistui aikaisempaan presidenttikilpaan ja oli kova vastus silloiselle suosikilleni Haloselle. 


Presidenttiväittelyitä seurattuani alkoi kantani kuitenkin muuttua. Yksi ehdokas näytti hienoa esimerkkiä asiallisesta tavasta kommentoida ja tuoda omaa kantaansa esille. Kiinnostuin, ja aloin ottaa selvää tuosta ehdokkaasta. Yllätyksekseni huomasin, että hänellähän on jo mittavaa kokemusta kansainvälisestä työstä esimerkiksi rauhan saralla. Sanottiinpa jossain hänen olevan Suomen tunnetuin (ei eläkeikäinen) hahmo YK:ssa. Opin myös, että tämä ehdokas on perustanut Eduskuntaan ihmisoikeusryhmän ja tällaista työtä pidän suuressa arvossa.


Vieläkin emmin. Onko äänestäni hyötyä jos hyväksi kokemani ehdokkaan kannatus on minimaalisissa prosenteissa? Mitäpä jos "inhokkini" jostain kohtalon oikusta pääsisikin suoraan ensimmäiseltä kierrokselta presidentinistuimelle? 


Viimeaikaisten uutisointien perusteella näyttäisi nyt kuitenkin siltä, että jotain toivoa on. Mielesiseni ehdokas saattaisi jopa päästä toiselle kierrokselle tuoreiden galluppien perusteella. Ihmiset sittenkin oikeasti etsivät ehdokasta - tutustuvat ehdokkaiden kantoihin ja siihen miten ehdokkaat esiintyvät julkisuudessa. Ehkäpä edes poikkeava seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta enää niin paljoa ihmisten asenteisiin kuin ennen. 


Niin - voin siis sen tunnustaa. Toivoisin, että Haavisto asettaisi ainakin hyvän vastuksen Niinistölle. Näistä kahdesta toivon seuraavan Suomen presidentin löytyvän. Ja jos se on minun äänestäni kiinni, niin tuo ääni menee tammikuussa ehdottomasti Haavistolle.


Tämä CV vakuuttaa minut.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

25.12. - viimeinen luukku


Kun jouluaamu valkenee... 



 


Kansa, joka pimeydessä vaeltaa,

näkee suuren valon.

Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa,

loistaa kirkkaus.

Sinä teet runsaaksi riemun,

annat suuren ilon.


Sillä lapsi on syntynyt meille,

poika on annettu meille.

Hän kantaa valtaa harteillaan,

hänen nimensä on

Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala,

Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas.

Suuri on hänen valtansa,

ja rauha on loputon

Daavidin valtaistuimella

ja hänen valtakunnassaan.

Oikeus ja vanhurskaus

on sen perustus ja tuki

nyt ja aina.

lauantai 24. joulukuuta 2011

24.12. - Jouluyö


Jouluyö... oi autuas sä hetki, kun ihmiseksi sai Herra taivahan...


 



Tämä saa kyyneleen silmiini joka kerta kun sen kuulen... ja viimeistään nyt jouluyönä, kun tämä kappale soi, tunnen joulun vihdoin olevan täällä...

24.12. - aattoluukku


 *Jouluaatto on nyt herttainen*


 Oikein rauhallista ja ihanaa jouluaattopäivää ja -iltaa kaikille lukijoille. 


Lumiukko-animaation saattelemana pompsahdan itsekin puuropatojen äärelle. :)


 



 

perjantai 23. joulukuuta 2011

23.12. - stressiluukku


 *Yksi yö jouluaattoon!*


Aatonaatto on kuulemani mukaan vuoden stressaavin päivä. Ainakin suomalaisille työntekijöille, jos uskotaan sykevälimittauksia. Ilmeisesti jouluun ladataan niin paljon odotuksia ja monenlaisia toivomuksia. Pitää olla tietynlaista ruokaa, pitää olla tietynlaisia lahjoja, pitää ehtiä sitä tätä ja tuota. Ja kaikki pitäisi olla mieluiten itse tehtyä. Ja jos ei itse valmista, niin sitten pitää suunnitella jouluvierailuaikataulut, pitää ehtiä kaikille mummoille ja mammoille, sekä tietysti ystävien luo... voi sitä kiireen määrää!


Hellittäkäähän hiukan. :)


Jouluaika on pidempi kuin yksi tai kaksi päivää. Miksi ei venyttäisi sitä vielä uuden vuoden ylikin? Ei juhla lopu aattoyöhön tai jouluaamuun... kyllä joulua voi juhlia vielä pidempäänkin - ihan sinne loppiaiseen saakka. Helpottanee myös sitä vierailurumbaa, kun ei tarvitse yhden päivän aikana ehtiä jokaiseen paikkaan. Ja miksi ruuat ja herkut on oltava itse tehtyjä? MIksipä ei tilaisi niitä vaikka paikallisesta pitopalvelusta tai muusta vastaavasta paikasta. Ei ole niin kallista kuin ensikuulemalta voisi kuvitella, ja stressin määrä puolittuu. 


Lahjojakin voi antaa monenlaisia - ehkäpä yksi hyvä idea voisi olla vaikka "aikalahjakortti". Anna aikaasi lahjaksi. Elokuvailta, yhteinen shoppailupäivä, illallinen, kuntosalikäynti, ulkoilupäivä jne.. Lahjakortin saa sitten käyttää milloin vain tulevan vuoden aikana - toki ajasta on sovittava etukäteen. 


Stressi pois, ja rauhoitu, tulee se joulu vähemmälläkin hääräämisellä! :)

torstai 22. joulukuuta 2011

22.12. - kalenteriluukku


 *kaksi yötä jouluaattoon*


Tänään, juuri ennen joulua, tuli maa vihdoin valkoiseksi. Vaikka vielä ei voida varsinaisesti laulaa "mökit nukkuu lumiset" tai "on hanget korkeat nietokset", mutta melko lähellä on jo "lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa". 



Vielä ollaan siis kaukana tuon kuvan tunnelmasta, mutta pienikin valkeus tuo jotenkin mieleen ne lapsuuden joulut.


Petri Laaksosen laulu sanoin:


"Lumivalkeaa kaipaa musta maa, juhlaa oikeaa sydän odottaa. Lumivalkeaa toivoa kai saa, juhlaa oikeaa sydän odottaa!"


 


Vielä en silti heitä kaikkia arkihuoliani. Koti on laitettava joulukuntoon. En mitään suursiivousta käy tekemään, mutta jospa imuroisi, pyyhkisi pinnat ja siistisi kaiken turhan tavaran kaappeihin. Koti kauniiksi joulua varten, niin voi rauhassa sitten rentoutua ja vain olla. Mielikin lepää puhtaassa ja siistissä kodissa paremmin.


Siivoillessa voikin sitten laittaa joululaulut soimaan, ja kailottaa itsekin mukana! :)


 

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

21.12. - luukku aukenee


 *kolme yötä jouluaattoon on*


..laskin aivan itse äsken.. :)


On ehkä hyvä pohtia sitä, mikä on joulun merkitys, miksi sitä juhlitaan, mitä se meille merkitsee. Onko se jotain muutakin kuin ruokaa, juomaa ja lahjoja. Sitä on pohtinut aikanaan myös Kari Suomalainen piirtäessään piirroksen Joulukatu - Kuokkavieras syntymäpäiväjuhlissaan.



Miten on tänäpäivänä? Löytyykö synttärisankaria enää edes tuosta kadunkulmasta?


Rauhantuoja on enää harvalla mielessä... mutta jospa levähtäisimme ja pysähtyisimme hetkeksi, ja ottaisimme sen joulurauhan sydämeen. Kestäköön se aina ensi jouluun saakka.

tiistai 20. joulukuuta 2011

20.12. - kiltteysluukku


 *neljä yötä jouluaattoon*


 


Oletko muistanut olla kiltti? Koko vuoden? Varsinkin nyt joulunalla? Eikös se niin ollut, että vain kiltit lapset saavat lahjoja Joulupukilta? ;)



Aikamoisia paineita saattaa tuo kiltteysvaatimus aiheuttaa... Ehkä sen tarkoitus on ollut pitää jännittyneet ja kärsimättömät lapset kurissa myös joulun lähestyessä. "Muista nyt olla kiltisti, muuten ei lahjoja tule - pukki tuo risuja!" 


Ja kuitenkin. Joulu on lopultakin juuri  sitä aikaa, kun tunnustetaan, että ei oikein ole tullut oltua kiltti aina. Ja silti saa lahjan. Suurimman lahjan mitä saada voi. Ansiotta. Joulu on suuren kiitollisuuden aikaa!

maanantai 19. joulukuuta 2011

19.12. - hauskan shoppailun luukku


*5 yötä jouluaattoon* 


On aika viimehetken jouluostoksiin ja kaupossa pyörimiseen. Sen ei tarvitse aina olla tuskastuttavaa tai ikävää, sen osoittaa seuraava pieni video.


 



Myös joululahjoja ostaessa voi viivähtää joulun sanoman äärellä ;)

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

18.12. - neljäs adventti


 *6 yötä jouluaattoon*


Tämä neljäs adventti on omistettu lastaan odottavalle Marialle. (nyt olisi sopinut äärimmäisen hyvin se Carola Häggkvistin Taivas sylissäni, mutta kun laitoin sen jo tuonne alkupään luukkuun...) Toisaalta, usein muistetaan myös Joosefia, jolla oli lakia kunnioittavana miehenä "ongelma". Maria oli raskaana, muttei hänen toimestaan, mitä hän nyt tekisi kihalttunsa kanssa? Miten perheyteisö reagoi, miten luu juutalaisyhteisö? Tässäkin tarinassa keskeiseksi nousevat enkelin sanat Joosefille - Älä pelkää. 


Oikeastaan koko joulunajan evankeliumi kaikuu tuota lausetta: "Älä pelkää".tai "Älkää pelätkö."


Toivon että meistäkin jokainen voisi ottaa nuo sanat sydämeensä, ja elää rohkeasti! 


 


 


 


"Meidän Jumalamme armahtaa meitä hyvyydessään

korkeudesta saapuu luoksemme aamunkoitto.

Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville,

se ohjaa jalkamme rauhan tielle."

Luuk. 1:78-79




 

lauantai 17. joulukuuta 2011

17.12. - luukun takana


 7 yötä  jouluaattoon


Minulla on jo ollut jouluradio kovassa käytössä. Vaikka varmasti jokaiselta radiokanavalta tulee jo joululauluja, niin tuo toivontuottajien jouluradio on siitä hauska, että sieltä kuulee hyvin monenlaista jouluista musiikkia. On perinteistä, on uudempaa, on ameriikkalaista, on afrikkalaista, on latinomeininkiä, välillä kuulee soljuvia jazz-versioita tutuista lauluista ja toisinaan taas rockia tai poppia. Varmasti silti suurin osa joululauluista kanavalla on niitä perinteisiä. Jouluradio kuuluu myös  täällä internetissä -> www.jouluradio.fi


Musiikki on aina ollut minulle suuressa roolissa myös joulunvietossa. Lapsena kuulemma aloitin joululaulujen kuuntelun/laulelun jo marraskuulla ja se jatkui joskus helmikuulle saakka. Enkä ole kyllästynyt vieläkään. :)


 


perjantai 16. joulukuuta 2011

16.12. - adventtikalenteriluukku


 8 yötä jouluaattoon


Tänään työmatkalla autoradiota kuunnellessa, sain kuulla Leevi and the Leavingsin jouluisen kappaleen joka oli jäänyt jostain syystä aiemmin kuulematta. Liekö ollut rankka ja väsyttävä päivä, tai muuten vain herkkä olo, mutta tämä laulu sai tipan linssiin. Olkoon se siis tämän luukun takana oleva joulunodotuskappale.


 



 


Jälleen yksi muistutus siitä, miten tärkeitä ovat läheiset ihmiset. 

torstai 15. joulukuuta 2011

14.12. - Joulukuvaelmaluukku


 9 yötä jouluaattoon - eihän se ole kuin reilu viikko!


Tänään sain työn lomassa olla mukana joulukuvaelmassa - kotikulmillani pieni vapaaehtoisten aikuisten joukko järjestää joka vuosi joulukuvaelman perheiden pienimmille. Kutsu kuvaelmaan menee jokaiseen lähialueen päiväkotiin ja kerhoon. Tänä vuonna sain kunnian olla Maria - tuo hiljainen nainen, joka saa suuren vastuun ja tehtävän ja saa kuulla ihmeellisiä asioita joita hiljaa sydämessään jää miettimään. 


Monessa perheessä on jouluaattona tapana lukea jouluevankeliumi ennen jouluateriaa. Se on kaunis tapa ja perinne jonka toivoisi säilyvän myös tulevilla polvilla. Ehkäpä sillä estetään sitä Mme käymme joulun viettohon-laulussa esille tulevaa huolta siitä, että "laps' hankeen hukkuu, unhoittuu".


Tämän päivän kalenteriluukusta pompsahtaa siis jouluevankeliumi:



Evankeliumista Luukkaan mukaan (2:1-20)



Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.


Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.


Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: "Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä." Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:


Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.


Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: "Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti." He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.


Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.


keskiviikko 14. joulukuuta 2011

14.12. - pipariluukku


 10 yötä jouluaattoon


Joulun odotukseeni kuuluu usein piparkakkutalon väkertäminen. Tänä vuonna se on vielä tekemättä, saa nähdä tuleeko siihen hommaan sopivaa aikaa. Netistä löytyy huima määrä erilaisia piparkakkutalon ohjeita ja kaavoja. Useimmiten olen tehnyt talon, jossa katto toimii samalla sivuseininä (olisiko jostain leivontakirjasta otettu kaava). Yhtään kuvaa en tuosta talosta tähän hätään löytänyt - jätetään se mielikuvituksen varaan. 


Tässä muutamia ohjeita joita olen löytänyt netin syövereistä.


Myllyn paras piparitalo


Sunnuntai piparkakkutalot


Kinuskikissa: pakkasukon piparkakkutalo


Piparkakkutaloja ja muuta: Yhteishyvä


Bengtskärin majakka


Muumitalo


tiistai 13. joulukuuta 2011

13.12.2011 - Lucialuukku


 


Lucian uskotaan olleen sisilialainen pyhimys joka kärsi marttyyrikuoleman Syracusassa, Sisiliassa noin 310 jKr.


Guilte Legende, Pyhimysten elämänkertakokoelma keskiajalta, kirjaa hänen tarinansa näin:  Lucia oli hakemassa apua äidin pitkäaikaissairauteen Saint Agnesin pyhäkössä, kotimaassaan Sisiliassa,  kun enkeli ilmestyi hänelle unessa. Seurauksena tästä, Luciasta tuli harras kristitty, hän kieltäytyi menettämästä neitsyyttään avioliiton kautta, ja seurauksena tästä haki hänelle jo nimetty aviomies oikeutta roomalaisviranomaisilta. He uhkasivat viedä hänet bordelliin, jos hän ei luopuisi kristinuskostaan, mutta eivät voineet siirtää tai liikuttaa häntä, eivät edes tuhannen miehen ja viidenkymmenen härän voimin. Joten he pinosivat palavaa tavaraa hänen ympärilleen ja sytyttivät sen, mutta Lucia ei lakannut puhumasta uskostaan vaan sanoi että hänen kuolemansa vähentäisi muiden kristittyjen pelkoa ja toisi surua ei-uskoville. Yksi sotilaista iski keihään läpi hänen kurkkunsa lopettaakseen nämä puheet, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta. Pyhä Lucia kuoli vasta, kun hän sai kristillisen sakramentin.


Toisessa tarinassa Lucia auttaa Rooman keisari Diocletaniuksen vainojen aikana piilottamaan kristittyjä katakombeihin toimittaen heille niin paljon ruokaa ja muita tarvikkeita kuin mahdollista.Hän siis tarvitsi molemmat kädet tähän työhön. Lucia ratkaisi tämän kuljetusongelman pimeissä katakombeissa laittamalla kynttilät seppeleen avulla päähänsä. 


Lucian päivässä on täällä pohjolassa yhdistynyt kaksi juhlaa - Pyhän Lucian muistaminen sekä vuoden pisimmän yön vietto. Aikoinaan vietettiin Lussia - yötä jolloin naispuolinen demoni, Lussi, ratsasti yötaivaalla seurueineen. Silloin oli vaarallista olla ulkona. Varsinkin pahojaan tehneet lapset oli pidettävä erityisen tarkassa vahdissa, sillä Lussi saattoi tulla savupiipusta sisään ja viedä heidät. Perinteenä oli valvoa koko Lussiyö ja siten suojata talo ja talon asukkaat kaikelta pahalta.


Tuokoon Lucia siis jälleen tänäkin vuonna valoaan tähän talven pimeyteen!


maanantai 12. joulukuuta 2011

12.12.2011 - satuluukku


 12 yötä jouluaattoon


Mitä lähemmäs joulu tulee, sitä enemmän tulee muisteltua lapsuuden jouluja. Muistelen, että lapsuudessani jouluun liittyi monenlaiset lastenohjelmat, jotka helpottivat aattoillan odotusta. Yksi näistä oli Kylli-tädin joulusatu. 


Ylen elävästä arkistosta löytyi Kylli-tädin viimeinen joulusatu, siinä Kylli onkin jo 90-vuotias.


Alla hieman vanhempi satuaarre. :)


Vieläköhän nykyajan lapset jaksavat tuollaisia joulusatuja seurata? Vai ovatko ne liian rauhallisia ja "värittömiä"...?


 


sunnuntai 11. joulukuuta 2011

11.12.2011 - myöhästynyt luukku


 Tämä luukku ei eilen avautunutkaan - kolmas kynttilä kuitenkin syttyi ja joulu hiipi taas yhtä yötä lähemmäs.


Kolmas adventtisunnuntai oli meillä lemmikkien sekä läheisten päivä. Päivään mahtui eläinkaupassa vierailua, lemmikkien hemmottelua sekä kyläilyä. Tulipa suunnitelua sitäkin, että missä päin Suomea joulua juhlitaan, tämän talouden läheiset kun ovat jakautuneet 400km päähän toisistaan. 


Tämä joulu tulee olemaan hieman erilainen edellisiin verrattuna, minulla kun ei ole ollut vapaata joulua 15 vuoteen vaan nyt on. Pääsen siis mukaan jouluvierailuille vähän kauemmaskin. Lienee totuttelun paikka. Aikaisemmin olen saattanut viettää töiden jälkeen hiljaisia ja ehkä aavistuksen yksinäisiä hetkiä kynttilän valossa suklaata mutustellen ja joululauluja kuunnellen. 



Siinäkin on oma viehätyksensä, kiire on kaukana ja voi keskittyä olennaiseen. 


Joillekkin yksinäinen joulu ei ole valinta tai töiden sanelema juttu. Silloin rauha voi muuttua ahdistavaksi. Toivoisin, että kaikilla olisi joku, jonka kanssa joulun pyhiä viettää...

lauantai 10. joulukuuta 2011

10.12.2011 - herkullinen luukku


 14 yötä jouluaattoon


Sehän on vain kaksi viikkoa! Pitääkö nyt alkaa stressata? - ei!


Huomasin, että blogiini oli moni eksynyt hakusanalla "taatelikakku". Se onkun hyvä hakusana näin ennen joulua. Taisin viime vuonna leipoa kaikille mummoille ja mammoille lahjaksi taatelikakut - sekä pipareita kaupan päälle. Meni siinä kotosallakin yksi kakku jouluisten kahvittelujen muassa. Ja hyvää on!


Viime vuonna kirjoittelin taatelikakkuohjeen tänne blogiini, mutta ohje, jonka sain kommenteissa toimii kyllä paremmin. Suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat oikein perinteistä ja makoisaa, tummaa taatelikakkua.


1 pkt taatelia

3 dl vettä

1,5 dl sokeria

200 g margariinia

2 munaa

1 tl leivinj,

2 tl vaniljasok,

3 ,5 dl vehnäjauhoja



Pilko taatelit kattilaan mittaa vesi ja sokeri,

Keitä aineet soseeksi. Jäähtymään voit jo lisätä rasvan.

Lisää jäähtyneeseen seokseen munat yksitelle ja perään loput, kaada seos rasvattuun vuokaan ja paista 175 astetta n tunti.

 



Taatelikakun kera maistuvat myös suussasulavat luumutortut... 

perjantai 9. joulukuuta 2011

9.12.2011 - luukku avautuu


 15 yötä jouluaattoon


"... kaappiin kurkistin mä salaa, jospa löytyis joulukalaa..." lauletaan eräässä joululaulussa. Minulle jouluruuista kala on ehkäpä se kaikkein mieluisin. Erityisesti savustettu lohi kuuluu joulupöytään, samoin kuin graavilohi (vesi herahtaa kielelle jo pelkästä ajatuksesta). Lipeäkala ei kuulu aivan herkkulistan kärkipäähän, mutta sekin kyllä katoaa lautaselta pippurin ja valkokastikkeen kera.


Kalatiskilläkin olisi silti hyvä muistaa myös vastuullisuus. Eko-kuluttaja muistaa tarkistaa, olisiko kenties lähiseuduilta pyydettyä kalaa myynnissä (paras olisikin ostaa suoraan kalastajalta). 


No mitäpä WWF:n kalaopas kertoo esimerkiksi omasta suosikistani lohesta?


"Kirjolohi on tärkein Suomessa kasvatettu kalalaji. Sitä kasvatetaan pääasiassa ruokakalaksi lammikoissa ja verkkoaltaissa. Kirjolohen kasvattamisesta syntyy kuormitusta vesistöihin. Suosi kotimaassa kasvatettua kalaa sillä suomalainen kalankasvatus tarvitsee ympäristöluvan ja tuotannon suoriin ympäristövaikutusten vähentämiseen on kiinnitetty paljon huomiota" 


"Itämeren merikalastuksen ongelmana on, että se ei erottele voimakkaiden ja heikkojen lohijokipopulaatioiden kaloja toisistaan. Lisäksi luonnonlohia ei voida kalastuksessa erottaa istutetuista lohista, koska istukkaiden evämerkintä ei ole vielä laajasti käytössä.  Lohen viljelyssä kuluu enemmän kalaa kalanrehuun kuin mitä itse viljely tuottaa. Norjan viljelylaitosten karkulaiset aiheuttavat tautiriskin luonnonpopulaatioille ja risteytyminen heikentää villin lohen elinkelpoisuutta."


Nämä asiat mielessä pitäen aion nauttia tämän joulun kalani :)

torstai 8. joulukuuta 2011

8.12.2011 - musiikillinen luukku


 16 yötä jouluun (aattoon) on... laskin aivan itse äsken...


Tänään vietetään suomalaisen musiikin päivää - onhan "kansallissäveltäjämme" Jean Sibeliuksen syntymäpäivä. Sibelius on varmasti kansanvälisellä mittapuulla mitattuna kuuluisin suomalainen säveltäjä. Ja kukapa ei tuntisi Finlandiaa tai Valse Tristeä. Hänen musiikissaan soi aina Suomi... ainakin minun mielestäni.


Sibelius on säveltänyt myös joululauluja, tunnetuimpina ehkä En etsi valtaa loistoa, Jo joutuu ilta ja On hanget korkeat nietokset. Tänään siis adventtikalenterissa kuullaan Sibeliuksen joulumusiikkia.


 


 


keskiviikko 7. joulukuuta 2011

7.12.2011 - luukku avautuu


 17 yötä jouluaattoon


Lahjoja kannattaa antaa myös luonnolle. Kohta alkaa olla se aika, kun maa on jäässä ja toisinaan jopa hiukan lunta maassa vaikka ei vielä lumitalvi olekaan - on aika aloittaa lintujenkin talviruokinta.


Täytyy myöntää, että meillä se on jo vanhasta tottumuksesta alkanut marraskuun puolella. Taitaa asustella nyt näissä lähimetsissä-  pulleita lintuja... 


   


Pitää vaan muistaa, että talviruokintaa tulee jatkaa yhtäjaksoisesti kevääseen saakka. Varsinkin harvaanasutulla alueella voi ruokinnan lopettaminen koitua lintujen kohtaloksi, kun eivät löydä uutta ruokapaikkaa tarpeeksi nopeasti. 


Talipallot ja rasvasiemenseostangot myydään usein tiukalla muoviverkolla varustetuissa pakkauksissa. Verkot pitää poistaa ennen tarjolle asettamista, sillä linnut voivat tarttua niihin kiinni ja menehtyä. Pallot ja tangot laitetaan tarjolle muovitettuihin metalliverkkohäkkeihin. Alkuperäiset muoviverkot kuuluvat roskakoriin.



Vilja on perinteistä lintulaudan ruokaa. Ruokintaan on käytetty yhtä lailla ohraa, kauraa kuin vehnääkin.  Viljansyöjiä ovat etenkin varpuset ja keltasirkut. Viljaa voi tarjota myös lyhteinä, mutta niiden "vikana" on usein kallis hinta verrattuna ruuan määrään. Toisaalta pienelläkin maa-alalla voi kasvattaa vaikka ihan omat lyhteet, jotka tuovat ruokintapaikalle hauskaa näyttävyyttä.

tiistai 6. joulukuuta 2011

6.12.2011 - Itsenäisyyden luukku


 18 yötä jouluun - tänään Suomi viettää itsenäisyyspäivää


Sen kunniaksi hieman Eino Leinoa:


Suomen taru



Kertoi hän tarun totisen,

tarun kumman

kuulla miehen muukalaisen

kansasta välillä vetten,

maasta hallan,

mahdista sanan ja taian.



Kansan kohtalot kuvasi,

taistokaudet,

kurjuudet alinomaiset,

kunnes paistoi päivä hengen,

armo-luojat

antoivat ajan paremman.



Rauha siitti siunausta,

tarmo takoi,

rakkaus teki tehoa,

maa varttui, levisi leipä,

Suomen hongat

tulivat tueksi Suomen.



Hoiti korpi heimoansa,

Suomen kosket

luomislaulua kohisi,

saip' on pyörät pyörimähän,

kauppa kasvoi,

kirposi kipinät sähkön.



Tuosta työn virsi virisi,

loihtulaulu

noususta sorean Suomen,

kansan nuoren kasvannasta,

pää-kylästä

nenässä utuisen niemen.


 



 


 

maanantai 5. joulukuuta 2011

5.12.2011 - Luukku avautuu


 19 yötä jouluaattoon


Joulukuu on pienten lahjojen aikaa. Omassa työssäni ja harrastuksissani on tapana vaihtaa pieniä lahjoja joulua edeltävinä viimeisinä tapaamiskertoina. Juhlaa on monenlaista - kai niitä voisi kutsua pikkujouluiksikin, muttei siinä "firman pikkujoulu"-hengessä kuitenkaan.


Herkutteluun valmistautuminenkin siis alkaa pikkuhiljaa, konvehtirasia kerrallaan! Lämmin glögi tekee hyvää näinä sateisina ja koleina päivinä, ja kukapa ei pitäisi joulupipareista.



Mielestäni tällaiset pienet herkut, tai vaikka kimppu kukkia, ovat aina parempi lahja kuin esimerkiksi koriste-esineet tai tonttulelut. Ne voi nauttia ilman, että koti täyttyy krääsällä. Ehkäpä tänä vuonna myös antamani joululahjat tulevat olemaan pieniä herkkukoreja...

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Toinen adventtisunnuntai


 20 yötä jouluaattoon.


Tänään on varmasti melkein jokaisessa joulukalenterissa ja adventtikalenterissa kuvattuna kaksi kynttilää. Vietämme toista adventtisunnuntaita. Tämän toisen adventin kuvauksena on "Kuninkaasi tulee kunniassa" - adventus glorificationis. Ja kun ensimmäisenä adventtina Jeesus ratsasti Jerusalemiin aasin selässä, nyt toisena adventtina hän saapuu maan päälle lopun aikoina - tuomion päivänä. 


En oikeastaan ollut koskaan tajunnutkaan, että samalla kun adventtisunnuntait johdattavat meitä kohti joulua, kertovat ne myös kaikista niistä tavoista joilla Jeesus saapuu.. milloin aasin selässä, milloin kunniassa, milloin jotenkin muutoin...


Toisaalta, hiukan lopunajan tunnelmat ovat tänään noin muutoinkin - eikä vain kirkollisessa mielessä. Vettä sataa kuin Esterin... ööh.. saavista kaataen, ja sinne sitä pitäisi mennä työmatkaa taittamaan. Suihkusta ei tule lämmintä vettä ja sähköt katkeilevat miten sattuu. 


Ehkäpä silti unohdan nämä omat pikkumurheeni ja keskityn iloisiin asioihin. Ja tietenkin siihen toiseen adventtiin.


Tässä vielä "pakolliset kynttilät". :)



 

lauantai 3. joulukuuta 2011

Joulukuun kolmas


 21 yötä jouluaattoon, se on tasan kolme viikkoa.


Lunta ei ole vieläkään maassa, mutta tänä vuonna se on vain ihan mukava asia. Muistelen, että monena vuonna on surkuteeltu: "Tulisi nyt edes vähän lunta, että tulisi joulun tuntu". Tänä vuonna en ole kuullut tuota lausetta, ellei nyt sitten sellaisena small talkina, ja silloinkin vähän epäröiden sanottuna. Kaksi viime talvea ilmeisesti teki sen, ettei lunta enää kaivatakaan - ei edes jouluksi.


Itse ainakin sain tarpeekseni lumesta viime talvena. En kaipaa lunta (vieläkään) lainkaan. Kyllä joulu tulee ilman luntakin, tuleehan se sinnekin pallonpuoliskolle, jossa ei todellakaan ole lunta ikinä jouluisin!


perjantai 2. joulukuuta 2011

2.12.2011 - luukku avautuu



Joulumarkkinat - Yksi mainio tapa valmistautua jouluun.


On ihanaa kierrellä kojuja, saada maistiaisia, ihastella kädentaitoja. Ja siinä samalla saattaa mukaan tarttua joululahja jos toinenkin. Itsetehtyä ja usein myös ekologista. Tänä vuonna aion etsiä kojuja, jossa myytävänä on kierrätysmateriaaleista tehtyjä juttuja. ..niin ja tietysti niitä herkkukojuja ei voi kiertää...


       


Helsingistä löytyy näköjään myös eettiset joulumarkkinat. Kuulostaa mielenkiintoiselta, mutta jää tänä vuonna töiden takia väliin... Ehkäpä ensi vuonna sitten!


torstai 1. joulukuuta 2011

1.12.2011 - joulukuun ensimmäinen luukku


 Niin se alkoi jälleen kerran - joulukuu. Vaikka joulun odotus alkaakin adventista, niin moni joulukalenteri alkaa kuitenkin joulukuun ensimmäisestä päivästä. Joulukalentereita löytyy monenlaiseen makuun - on perinteistä kuvakalenteria, suklaakalenteria ja (omaa inhokkiani) krääsäkalenteria. Myös netistä löytyy joulukantereja jokalähtöön. Tässä muutamia vinkkejä:


Radio Millenniumin joulukalenteri (viimevuodelta tosin, mutta lienee varsin toimiva myös tälle vuodelle)


Viittomakielinen joulukalenteri - tätä seuraamalla oppii samalla uutta kieltä!


Saunatonttujen joulukalenteri - edustaa perinteistä tyyliä


 


Lapsena television joulukalenteri-ohjelmat olivat aina odotettuja. Oma suosikkini on ehdottomasti Histamiinin joulukalenteri. Vaikka vuosia on vierähtänyt jo monia, ja olin ohjelman tullessa vielä alle kouluiän, on tuo joulukalenteri jäänyt hyvin mieleen. Onneksi joitain pätkiä löytyy ylen elävästä arkistosta vieläkin. Histamiini