Jätettä siellä, jätettä täällä...

 Otti suorastaan aivoon kun kuulin tänään radiosta, kuinka paljon ihmiset kippailevat kaatopaikkajätettä ns. "hyötiksille" ja ekojätekeräyksiin. Sieltä löytyy patjanraatoja, kodinkoneita, maailpurkkeja ja jopa auton moottoreita. Tietysti voisi ajatella, että parempihan se on näille jätepisteille viedä kuin metsään, mutta eikö samalla vaivalla veisi suoraan kaatopaikalle missä ne voidaan asianmukaisesti loppusijoittaa?

Lisäksi moni kierrätettäväksi soveltuva jäte muuttuu kierrätyskelvottomaksi jos se jätetään esim. sateen armoille ulkoilmaan. Ilmeisesti kierrätyspisteitä on vieläkin liian vähän. Vaikka luulen, että monessa tapauksessa on niin, että vaikka tarvittava jätepiste olisi 10km säteellä, ei sinne silti jaksettaisi roudata tavaraa ja mielummin vietäisi peräkärrylasti lähimmän kaupan hyötikselle.

Nythän tässä käy myös niin, että me kaikki maksamme noiden muutamien "ympäristörikollisten" jätemaksut. Kun kippaa rakennusjätteensä suoraan ekopisteelle, siirtää omat jätemaksunsa koko yhteisön maksettavaksi. Ilmeisesti vuositasolla yhteisöt maksavat n. 80 000 euron edestä yksityisten ihmisten jätemaksuja joutuessaan siivoamaan ja toimittamaan väärään paikkaan viedyt rojut.

Eikä nuo jätemaksut yksityisen ihmisen kohdalla ole kovin kummoiset. Melko pikkurahalla saa vietyä esimerkiksi juuri rakennusjätteensä kaatikselle, missä se käsitellään asianmukaisesti. Ongelmajätteet ja moni muukin jäte otetaan jätepisteelle aivan ilmaiseksi (ainakin omalla paikkakunnallani).

Eli onko se nyt niin suuri vaiva ajaa joitain kilometrejä enemmän ja kuskata jätteensä sinne minne kuuluukin ja kenties maksaa pieni maksu siitä, että jäte käsitellään oikein? Kysyn vaan..



No, ettei menisi täysin marisemiseksi, niin kerrottakoon iloisiakin asioita. Tänä kesänä koitti taloyhtiössäni viimeinkin se ilon päivä, että jätepisteelle ilmestyi metallin- sekä kartonginkeräys. Jei! :)

Muoviset biojätepussitkin huijausta?

Havahduin kauppareissulla kuuntelemaan radiota, yleensähän se vain on autossa päällä ilman että sen tuottamiin ääniin sen kummemmin kiinnittää huomiota. Nyt kuitenkin terästin kuuloani kuullessani seuraavan lauseen "biojätepussit eivät oikeastaan ole biojätettä, sillä ne eivät maadu yhtä nopeasti kuin muu biojäte ja siksi se erotellaan sekajätteen joukkoon".

Meidän taloudessakin näitä pusseja on joskus käytetty, aina kun ei tule tarpeeksi sanomalehtiä tms. mainospostia, josta saisi jätepussin muotoiltua. Kuulemassani radiokeskustelussa huomautettiin myös, että moni biohajoavaksi muoviksi kehuttu tuote ei oikeasti ole biojätettä, sillä se maatuu niin hitaasti. Esimerkiksi biohajoavat vaipat pitäisi ehdottomasti laittaa tavallisen jätteen joukkoon, ei biojäteastiaan.

Biojätepussin valmistuksessakin todennäköisesti käytetään fossiilisia polttoaineita, jotka taas lämmittävät ilmastoa. Samoin pitkä hajoamisaika (vaikka se siis kompostoitaisiinkin) lämmittää ilmastoa ihan yhtä paljon kuin muovin poltto ilman energian talteenottoa.

Biojätepussi ei siis missään näkökulmassa ole ekoteko. Ehtyviä luonnonvaroja käytetään tuotteeseen jota ei voida kierrättää, vaan on täysin kertakäyttöinen. Nyt siis kaikki vain paperipusseja (lehtiä hamstraamaan) iloisesti väkertämään! :)

 Yksi tapa tehdä biojätepussi:

            

Ota 2 tai 3 sanomalehtiaukeamaa ja taita alareunasta n. 5-7cm. Taita kolmeen osaan ja laita päälimmäinen kolmas alareunasta sisäkkäin. Käännä koko hässäkkä niin että sisäkkäin aseteltu kohta pöytää vasten. Taita puoliksi niin, että yläreuna menee alataitoksen sisään. Avaa pussi.

(onpa vaikeaa selittää sanallisesti, mutta ehkä kuvista on jotain hyötyä)

Sämpylät - nam!

 Lisäaineettomasta ruuasta innostuneena (kts. suuri ruokahuijaus) päätin, että tästä lähtien tehdään ruokaa mahdollisimman "alusta asti" sekä leivotaan suurin osa leipäsista ja sen semmoisista itse. Ja koska jauhopeukalointi on aloitettava siitä mikä on itselle tutuinta, olen leiponut paljon sämpylöitä.

Jauhoissakin yleensä aina on jotain lisäainetta, vähintäänkin jauhoparannetta, mutta muutama luomujauho on olemassa, missä ei noita aineita ole. Oikeastaan pitäisi löytää joku paikallinen mylly, josta hakea jauhot aina tarpeen mukaan.

Koska minulla on aina tapana jotenkin yrittää saada kaikesta tekemästäni "omannäköistä", on näihin sämpylöihini eksynyt pellavan- ja auringonkukansiemeniä. Tässä summittainen ohje (jota käytän sämpylöideni runkona muokkaillen sitä milloin mitenkin)

n. 6dl vettä


50g hiivaa

hiukan suolaa

2rkl siirappia tai hunajaa (reilun kaupan siirappi on erittäin toimiva tässä!)

1-2dl siemeniä

n. 1,5 l jauhoja

n. 1/2 dl öljyä

Hiiva liuotetaan ensin kädenlämpöiseen veteen, lisätään suola ja siemenet sekä siirappi (tai hunaja). Alustetaan taikinaan jauhot ja lisätään lopuksi vielä öljy. 

Taikinaan annetaan kohota rauhassa suurinpiirtein kaksinkertaiseksi. (tässä hyvää aikaa puuhailla kotihommien parissa). Sen jälkeen leivotaa sämpylöiksi ja annetaan vielä hetki odotella pellillä (sen aikaa kun uuni lämpenee). Paistetaan 225 asteessa n. 15min.

Hyvää tulee, meillä nämä ainakin tahtovat huveta päivässä tai parissa ihan vain kahden syöjän voimin....

 

Suuri Ruokahuijaus

 Aamu-uutisia lukiessa sattui kohdalle artikkeli siitä, mitä meille Suomalaisille syötetään. Varsinaisesti mitään uutta tässä ei ollut, mutta pisti kyllä melkein vihaksi taasen. Lähinnä se, kuinka vaikeaksi tehdään ihmiselle ostaa "puhtaita" tuotteita. http://www.taloussanomat.fi/omatalous/2011/02/24/miksi-meille-syotetaan-tallaista-roskaa/20112692/139

Erityisesti hämmentää alun selitys sille, miksi meille tarjotaan niin paljon lisäaineilla kyllästettyä ruokaa tai lähestulkoon roskasta tehtyä ruokaa: "Ruokateollisuuden mukaan syy on meissä itsessämme; saamme sitä mitä haluamme." kysynnän ja tarjonnan laki siis, niin kauan kuin ihmiset ostavat sitä halvempaa "ruuatonta ruokaa", sitä myös meille ilomielin tarjotaan.

Mutta kuinka moni oikeasti haluaisi syödä kanannahkaa kun ostaa lihapullia, tai pelkkää vettä ja lisäaineita kun ostaa mehua? Eikö kysymys ole lopultakin siitä, miten tuotteita meille markkinoidaan ja kuinka hyvin on kerrottu mitä ruoka oikeasti sisältää. Todellisuus kun avautuu kuluttajalle vasta jos vaivautuu lukea sen pienellä kirjoitetun ja hyvin piilotetun tuoteselosteen. Esimerkiksi jos herkkuasi on mustat oliivit, voi tulla yllätyksenä että oliivit eivät oikeasti ole mustia vaan ne on värjätty seuraavalla tavalla: Vihreät oliivit pannaan lipeäkylpyyn. Sen jälkeen ne käsitellään hapolla, joka muuttaa värin. Seuraavassa vaiheessa musta väri tasoitetaan rautaglukonaatilla E579 (Ja tätähän ei tietenkään missää varsinaisesti lue). Fun light persikan makuinen juomatiiviste taas sisältää ainoan valmistusaineensa veden lisäksi pelkästään lisäaineita: Happamuudensäätöaineet (E296, E331), aromi, makeutusaineet (aspartaami ja asesulfaami K), stabilointiaineet (E415, E414, E445), väri (E160e), säilöntäaine (E202), hapettumisenestoaine (E300).

Toisin sanoen, pitäisi lukea jokaisesta ostamastaan tuotteesta tuoteseloste hyvin tarkkaan ennen ostopäätöksen tekemistä. Kuinka moni jaksaa näin tehdä? Kauppareissuihin käytetty aika ainakin nelinkertaistuisi...

Helpointa varmasti olisi tehdä ruuat itse alusta asti ja käyttää mahdollisimman vähän valmisruokia. Itse tehty leipä onkin usein paljon parempaa kuin kaupasta ostettu ja lähiruokaa tietenkin voi aina suosia. Ostaa siis läheisestä leipomosta! Lihapullat tulevat kohtuu nopeasti vaikka ne pyörittelisi itse, ja ainahan voi tehdä pakkaseen isomman erän. 

Ne elintarvikkeet, joita tarvitsee ostaa valmiina, jäävät tällöin hiukan pienemmiksi määriksi, ja ehkäpä niitä tuoteselosteitakin jaksaisi lukea. Ja kun löytää hyviä puhtaita tuotteita, pysyttelee niissä.

Vaatii omistautumista, mutta varmasti kannattaa. Ja kun kysynnän ja tarjonnan laki on voimassa, niin ehkäpä ruokateollisuuskin alkaisi vastata kasvavaan kysyntään lisäaineettomien ruokien osalta. 

 

Haluaisitko sinä oikeasti syödä seuraavanlaista ruokaa? Kinkkupizzassa käytetyssä kinkkuvalmisteessa ei ole kinkkua vaan makkara-aineksia, kevytmajoneesissa ei ole lainkaan majoneesia, savustetuksi mainostettu kinkku ei ole savustettua vaan aromilla maustettua, kasvisrasvasekoite on valmistettu maitorahkasta ja eläinperäisistä lisäaineista, italiansalaatissakin on 17 erilaista E-merkinnän sisältävää lisäainetta. Moni elintarvike sisältää lisäaineita, joita käytetään mm. maali-, räjähde-, pesuaine- ja kosmetiikkateollisuudessa. 

Minä en.

Mutta varmasti olen mennyt useammin kuin muutaman kerran mainostajien koukkuun ja uskonut esim. guacamole-dipin sisältävän vähän enemmän avokadoa kuin 0,7%... luulin siis syöväni guacamola, mutta oikeasti söin lisäaineita jotka oli maustettu pienellä määrällä avokadoa.

Lajitteluongelma

 Minulta pursuaa ja tursuaa ihan yli... varmasti monikin asia, ja erityisesti vyötäröseudulta, mutta nyt en puhu siitä.

Olisi ihanaa jos olisi keittiössä sellainen kätevä jätepiste, jossa olisi oma lokero kaikelle. Olisi sekajäte, biojäte, pahvit/kartongit, metalli, lasi, ongelmajätteelle oma (no sitä nyt ei paljoa onneksi tule). Tietenkin paperille olisi mukava olla kätevä keräyspiste vaikka eteisessä. Tämän lisäksi pitää tietysti olla oma paikkansa palautuspulloille. 

Minun ongelmani vain on se, että minulla on pieni keittiö, pieni roskiskaappi ja koska keittiö on puoliksi avoin myös olohuoneeseen, ei tunnu mukavalta pitää siellä pieniä roskisämpäreitä pitkin lattioita. Roskakaappiin mahtuu juuri sekajäte- (vai pitikös sitä sanoa nykyään loppujätteeksi, eli se mitä ei mihinkään kierrätetä vaan poltetaan energiaksi mikä on poltettavissa) ja biojätepussit. Kartongit ja pahvit on pitkin keittiön tasoja ja metallit sentään omassa pienessä roskiksessaan (keskellä keittiön lattiaa). Pattereita on työpöydän laatikoissa ja milloin missäkin... paperikeräyskin tapahtuu eteisen lattialla ulko-oven vieressä olevaan kasaan. Lasipurkit pestään kyllä suurimmaksi osaksi myöhempään käyttöön, joten lasijätettä ei pääse oikeastaan syntymään. 

Sotkuista hommaa tuo lajittelu.

Pitäisi siis hommata suurempi koti, tai ainakin sellainen koti jossa olisi kätevämpi keittiö tai joku siivoushuone erillisine lajittelupisteineen. Näissä seitsemänkymmenteäluvun rivareissa ei selkeästi ole ajateltu jätehuoltoa (silloin ei lajiteltu). 

Jos nuo jätteet saisi edes kannettua päivittäin ulos omaan keräykseensä....

Tänä vuonna piti tulla voimaan määräys että kiinteistössä, jossa on vähintään kymmenen asuinhuoneistoa, pitää kerätä myös metallia ja keräyskartonkia. Tämä määräys ilahdutti niin kauan kunnes huomasin, ettei meidän taloon keräyspisteitä ilmesty. Meidän talossa on yhdeksän asuinhuoneistoa... 

 

Omaa paperia!

 Lueskelin eilen illalla jostain käsiini eksynyttä pientä vihkosta nimeltä Ekonistin käsikirja. Hauska nimi, siitä tulee itselle mieleen linnunradan käsikirja liftareille vaikka ehkä ennemminkin pitäisi tulla mieleen "ekoilu for dummys". No, jokatapauksessa löysin vihkosesta monia hyviä vinkkejä ja kaikenlaista puuhaa ekoiluun liittyen.

Yksi, mikä erityisesti sai minut miettimään hyttysverkon ostoa, oli ohje uusiopaperin teolle. Siihenhän nyt muutoin löytyy tarpeet varmasti jokaisesta kodista johon joku sanomalehti tai mainos tulee. Ei tarvita kuin ämpäri ja joku laakea astia (esim. pesuvati tai vauvan amme), vettä, viira tai kehyksiin pingotettu hyttysverkko, pesusieni tai pieni pyyhe ja kangasta paperin kuivaamista varten. Niin ja tietysti sitä sanomalehteä ja/tai mainoslehtiä

Jos haluaa sävyttää paperia, voi värjäykseen käyttää esimerkiksi punajuurimehua, mustikkasosetta tai kahvia. Paperisilppu saa olla vedellä täytetyssä ämpärissä väriaineineen pari päivää, jonka jälkeen tuo seos sekoitetaan puuromaiseksi massaksi (sauvasekoitin toimii tässä ilmeisesti ihan hyvin apuna).

Sitten vain runsaasti lämmintä vettä laakeaan astiaan, jonne sitten sekoitetaan tuo paperipuuro (ohuehkoksi velliksi). Upotetaan viira (hyttysverkkoviritelmä) astiaan vellin alle ja nostetaan vaakatasossa, jolloin paperimassa jää paperiarkin muotoon viiran päällle ja ylimääräinen vesi valuu pois. Veden valumista voi auttaa pyyhkimällä pienellä pyyhkeellä viiran alta. Valmis massa kumotaan sen jälkeen kankaalle ja asetetaan toinen kangas päälle. Kaulimella voi muutaman kerran pyöräytellä, jos haluaa edistää kuivumista.

Paperia voi koristella esimerkiksi kukilla (laitetaan paperiin kun arkki on vielä märkä).

 

Eikun vaan omaa uusiopaperia värkkäämään! :)

Tuloksia

 Testailin eilen siis näitä Ecoballs pyykkipalloja. Olen erittäin tyytyväinen tuloksiin!

Käytin pesukoneen kirjopyykki-ohjelmaa, ja säädin sitä niin että pesuaika oli n. 45min ja veden lämpötila 40 astetta. Valitettavasti huuhtelua ei voinut valta jätettäväksi pesuohjelmasta pois, mutta toisaalta kun pesuaika oli noin lyhyt huuhtelun kanssa, niin ehkäpä tuo ei haittaa.

Sen verran täytyy sanoa, että noiden pallojen poukkoileminen koneessa kuului selvästi. Hetken ehdin jo ruokaa keitellessäni miettiä, että nytkö se kone on sanomassa poks! Luultavasti hiukan suuremmalla pyykkimäärällä tuo ääniefekti ei ole niin suuri (minulla oli vain puolikoneellista tavaraa peseytymässä).

No tuliko siis puhdasta?

Tuli! :) Vaatteet olivat puhtaita, tuoksuivat hyvälle (siis ihan vain puhtaalle) ja olivat pehmeitä. Heräsi tosiaan kysymys, miksi pesemme pyykkejämme kaikenlaisten myrkyllistenkin kemikaalien avulla, kun myrkkyvapaita, ihan yhtä tehokkaita, tapoja on olemassa? Tosiasiassahan nykypäivänä pestään lähes puhdasta pyykkiä, mitä nyt hentoa hienhajua voi paidankainalosta tuoksahtaa. Tahroja toki tulee aina, mutta niihin voi sitten laittaa hiukan tehokkaampia aineita paikallisesti. Yksi viisi vuotta paidassa muhinut kestotahra ei kyllä lähtenyt ecoballsienkaan mukana tulleella tahranpoistoaineella pois (nokitahra), mutta kokeillaan vielä sappisaippuaa, josko sillä lähtisi. Luulen tosin, että tuo tahra on jo enemmänkin paidan ominaisuus kuin jotain mitä voisi saada siitä pois...

Ekopallerot - Ecoballs

 Löysin ilokseni näitä pyykinpesuun tarkoitettuja ekologisia pyykkipalloja jo ihan lähimarketista. Olin jo pidemmän aikaa miettinyt, että pitäisi kokeilla niiden pesutehoa ja sitä luvattua pitkää käyttöikää (yksi pakkaus riittää 150 pesuun), nyt kun tavallisella kauppareissulla löytyi kaupan hyllyltä tämä tuote, niin pakkohan se oli ostaa.

Ecoballsin toimintatapa on perustuu siihen, että palloista vapautuu negatiivisia ioneita veteen laitettaessa. Ne nostavat vedden pH-arvon yli kymmeneen, jolloin vesimolekyylit aktivoituvat ja heikentävät vaatteen ja lian välistä sidosta (lika irtoaa vaatteista). Korkea pH-arvo tappaa myös kaikki bakteerit. Ecoballs-pallot ovat myös anti-allergeenisia ja sopivat loistavasti herkällekin iholle.Vaikeita tahroja, kuten marjatahroja, suklaata, kahvia tai verta pallot eivät poista, mutta ratkaisuksi tähän on olemassa loistava tuote - sappisaippua, jota sitäkin saa useimmista marketeista. Myös noiden Ecoballsien mukana tulee erillinen tahranpoistiaine.

Ainesosalista:

• Anionisia pinta-aktiivisia aineita > 25 %


• Kalsiumkarbonaattia > 29 %


• Natriumkarbonaattia > 17 %


• Natriummetasilikaattia > 4 %

Ainesosat luokitellaan kemikaaleiksi, mutta ne ovat paljon miedompia kuin tavallisissa pesujauheissa. Niitä ei myöskään pidetä myrkyllisinä eikä ympäristölle haitallisina. Ainesosat luokitellaan oksidimineraaleiksi ja ne ovat luonnossa hajoavia. EcoBalls-palloissa ei ole lainkaan optisia valkaisuaineita.

 

Vettä säästävää ohjelmaa ei voi käyttää näitä palloja käytettäessä, mutta huomattavaa on myös se, että erillistä huuhtelua ei tarvita, sillä pesupelleteistä ei irtoa mitään aineita jotka voisivat jäädä koneeseen tai vaatteisiin. Kuumia lämpötilojakaan ei tarvita, 30-60 astetta on sopiva pesulämpötila.

 

Tänään sitten testataan tuota kyseistä tuotetta. Toivon todella, että toimii vähintäänkin yhtä hyvin kuin tavalliset pesuaineet! 

 

Ilmastonmuutos?

 Muuttuuko ilmasto ja millä tavoin seuraavien kymmenien vuosien aikana? Moni varmasti voisi todeta näillä keleillä, ettei ilmaston lämpenemisestä ole tietoakaan. Viime talvikin oli yllättävän kylmä. Toisaalta taas kesällä saimme nauttia hellepäivistä tavallista enemmän, monelle olisi viileämpikin kesä riittänyt.

Tavallisen talliaisen näkökulmasta tuntuisi, että ääri-säät ovat lisääntyneet. Ihan siis vain mutu-tuntumalla ajateltuna. Talvet ovat kylmiä, lunta tulee paljon ja nytkin talvi alkoi yllättävän aikaisin. Kesällä taas on kuivaa ja kuumaa, intiaanikesiä on kohtalaisen usein. Enää ei voi kai sanoa, että Suomen kesä olisi kylmä ja vähäluminen...

Suomen ilmaston muuttumista on tutkittu Ilmatieteen laitoksen FINSKEN-ohjelmassa. Skenaarioiden mukaan Suomen keskilämpötila nousee 2–7 astetta vuoteen 2080 mennessä ja sadanta lisääntyy 5–40 %. Joulu-helmikuun keskilämpötila nousee yläskenaariossa keskimäärin yhdeksän astetta ja alaskenaariossakin melkein neljä astetta. Myös sademäärät lisääntyvät lähinnä talvella.

Sademäärien lisääntyminen on kyllä huomattu jo nyt... toinen talvi peräkkäin kun lunta tulee enemmän kuin tarpeen olisi. Kohta on pihoilla lunta yhtä paljon kuin viime talven lumisimpina kuukausina. Paljonko sitä on vielä luvassa?

Entäpä sitten tuo talvien lämpötila? Pakkastakin on vielä riittänyt, tuleeko tämä muuttumaan seuraavien kymmenien vuosien aikana? Skenaarioissa oletetaan, ettei Suomen ilmastoa lämmittävä Golf-virta heikkene merkittävästi, tällöin siis lämpötilat nousisivat. Jos Golf-virta kuitenkin heikkenisi, Suomen ilmasto jäähtyisi voimakkaasti muuhun maailmaan nähden. Paukkupakkasia olisi siis luvassa, ja niitä vähälumisia kesiä...

Jos tuo muutaman asteen lämpötilan ero ei tunnu paljolta, tai huolestuttavalta, kannattaa sitä verrata 20 000 vuoden takaiseen viime jääkauden huipun keskilämpötilaan, joka oli vain yhdeksän astetta nykyistä alempi. Lämpötilaero riitti peittämään Suomen yli kahden kilometrin paksuisella mannerjäällä.

Me ihmiset vaikutamme ilmastoon monin tavoin. Yleisesti tunnetuin tekijä on varmasti ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut, jotka sitovat auringon lämpöä ja voimistavat näin kasvihuoneilmiötä. Lisäksi tuhoamme toiminnallamme kasvihuonekaasuja sitovia "nieluja" (valtameret, maaperä ja kasvillisuus).

Tarttis tehrä jottai ennenkuin tämä on todellisuutta...

- Kuivat alueet kuivuvat entisestään, kun taas kosteilla alueilla sateet lisääntyvät voimakkaasti.

- Rankkasateet ja tulvariskit lisääntyvät, kun taas esimerkiksi Aasiassa yli miljardia ihmistä koskeva vesipula pahenee.

- Trooppisten myrskyjen määrä ja voima lisääntyvät ja myrskyt yleistyvät alueilla, joilla ne aiemmin ovat olleet harvinaisia.

- Merenpinta nousee voimakkaasti

Pieni askel ihmiselle

 Ekologisuus ja ympäristötietoisuus on nykyään kovasti esillä. Silti tuntuu, että iso osa ihmisistä kokee sen haastavana omalla kohdallaan. Ajatellaan usein, ettei omilla ratkaisuilla tai teoilla ole merkitystä kokonaisuutta ajatellen. Miten yhden ihmisen valinnat voisivat vähentää kasvihuonekaasujen määrää tai energiankulutusta sellaisia määriä, että se oikeasti merkitsisi jotain?

Kuitenkin tosiasia on se, että iso osa päästöistä syntyy juuri yksilöiden kulutustottumuksista. Mitä enemmän on siis ihmisiä, jotka kiinnittävät huomiota hankintoihinsa ja toimiinsa ympäristön hyväksi, sitä enemmän sillä on vaikutusta. Ja paras tapa vaikuttaa on olla itse tekemässä ja myös omalla esimerkillään opastamassa muita.

Tästä kumpusikin ajatus liittää myös omaan blogiini "eko-osio". Jospa itsekin pitäisi esillä helppoja tapoja olla mukana vähentämässä ympäristön kuormitusta.

Aloitetaan kasvihuonepäästöistä. Vaikka ei vielä tiedetä, kuinka suuri merkitys kasvihuoneilmiön voimistumisella on ilmastoon, niin tiedetään, että ilmasto on muuttumassa nopeammin kuin kertaakaan yli 10 000 vuoteen. Tällaiseen muutokseen ei maapallon ekosysteemi ehdi sopeutua. Miten siis voisin omalta osaltani olla hillitsemässä kasvihuonepäästöjen syntymistä?

Energiatuotannon päästöt:

- Lämmitän vain sen verran kuin on tarpeen. Sopiva huonelämpötila on n. 20-22 astetta. Käytän uusiutuvia energialähteitä kuten ekosähköä, puuta tai maalämpöä.

- Säästän sähköä enkä pidä sähkölaitteita tai valoja turhaan päällä.

Liikenteen päästöt:

- Jätän auton kotiin, jos on mahdollista kävellä, pyöräillä tai käyttää julkisia kulkuneuvoja.

- Talvisin käytän wepastoa/lohkolämmitintä - en aja kylmällä moottorilla (päästöjen osalta viisi kilometria kylmällä moottorilla ajoa vastaa n. 600 kilometriä lämpimällä moottorilla ajettua matkaa)

- Suosin Suomalaista ruokaa. (Ruuan kuljettamiseen kuluu paljon energiaa)

Jätehuollon päästöt:

- Vältän ylimääräisen jätteen syntyä. Ostan tuotteita, joita ei ole pakattu useaan kääreeseen ja muovilaatikkoon.

- Lajittelen biojätteen kompostiin tai biojätteen kierrätykseen. (biojätteen mädäntyessä kaatopaikoilla syntyy metaania, joka voimakas kasvihuonekaasu)

- Ostan kestäviä tuotteita. Selvitän jo tavaraa hankittaessa sen huolto- ja korjausmahdollisuudet.



... ja maailma pelastuu ... ;)