Innostuttiin tuon toisen puoliskon kanssa käyttämään hyväksemme puutarhan antia. Keittiöön löysi tiensä varaston uumenista vanha mehumaija, äidiltäni lainattu kuivain sekä kasa tyhjiä purkkeja ja purnukoita. Luulisi näillä saavan jo osan "sadosta" talteen. Kotona tuoksuu omenalta ja viinimarjalta, ihanaa!
Omenoita tuntuisi ainakin riittävän. Niitä on omalla pihalla ja vanhempieni pihalla, myös tuttavat ovat tarjonneet puittensa hedelmiä vapaasti käytettäväksi. Pian meillä siis syödään omenaa kaikissa muodoissaan. Koko talven. Nam.
Luulen että suurin osa mehustuu kuitenkin raikkaaksi omenamehuksi, sitä meillä nimittäin kuluu ihan järjettömiä määriä. Hilloa on tarkoitus tehdä muutama purkillinen (äidille myös, kun niin avokätisesti antoi maukkaita omeniaan meidän käytettäväksi). Loput sitten kuivataan lastuiksi, mukava vaihtoehto rasvaisille ja suolaisille sipseille. Mielummin sitä kuivattua omenaa napostelee leffan aikana kuin pelkkää suolaa ja rasvaa olevia raksuja.
Mitähän muuta sitä vielä keksisi. Jospa vain löytyisi hyvä sienipaikka, niin saisi kuivattua talven tarpeisiin maukkaita sieniä. Kriikunoita löytyisi myös pihalta, mitähän niille voisi tehdä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!