lauantai 24. maaliskuuta 2012

Kellä on suurin näppylä?


Ihmisillä on tapana kilpailla mitä ihmeellisimmistä asioita, ja mitä oudoimmissa tilanteissa. Välillä tuntuu, että koko elämä on yhtä kilpailua. Erityisesti silloin, kun keskustellaan ja vaihdetaan kuulumisia.



Ehkä ihmeellisintä tuossa kilpailussa on se, että useimmiten se kohdistuu asioihin, jotka eivät ole sellaisia joissa välttämättä kukaan oikeasti haluaisi olla "paras". Kilpaillaan siitä, kellä on eniten töitä - kuka on väsynein ja lähimpänä burn outia.Kilpaillaan siitä, kenellä on kipeimmät niskat ja pahimmat päänsäryt. Kilpaillaan siitä, kuka on saanut vähiten unta viimeisen viikon aikana tai kuka on heräillyt aikaisemmin hakemaan särkylääkettä kipuun.



En oikeastaan usko, että monikaan tekisi tätä kilpailua tietoisesti ja harkiten. Mutta varmasti tietynlaiseen kilpailuun jokainen joskus sortuu. Minäkin voin sen tunnustaa. Eipä siitä ole aikaakaan, kun tuttavani kertoi kuinka väsynyt hän on töistään - loma edessä, ja se tulee tarpeeseen. Jostain syystä en saanutkaan hillittyä itseäni, vaan aloin kertoa omasta väsymyksestäni, ja kaiken kukkuraksi lomakin on jo pidetty joten mitään helpotusta ei ole tiedossa. Aikomus ei ollut kilpailla siitä, kummalla on se suurin ja kipein näppylä - mutta sellaiseksihan tuo keskustelu sitten muodostui. Kumpikin luetteli vuorotellen väsymyksen aiheita ja kaikenmaailman kivut ja säryt mitä on tuntenut.



Minua alkoi ärsyttää, että pitääkö aina pistää paremmaksi, kunnes tajusin että itsehän olin aloittanut. Liian helposti sitä alkaa luetella omia "ongelmiaan" sen perään kun toinen on kertonut omistaan. Ehkäpä aluksi ajattelee, että "kerronpa, että ymmärrän - samoja kokemuksia on ollut", jonka toinen kokeekin hänen ongelmansa vähättelynä, joten ongelmasta pitää kertoa laajemmin ja syvemmin ja varmistaa että toinen ymmärtää sen vakavuuden. Ja näin kilpailutilanne on valmis!



Ehkäpä minunkin pitäisi oppia keskusteluissa ensin kuuntelemaan toisen ongelma loppuun - käsitellä sitä ja olla empaattinen - ja korkeintaan sitten (jos sittenkään) mainita omat kokemukset, jos on aivan pakko. Eihän kukaan pidä valittajasta! :)



Joskus kyllä mietin sitä, että miksi nuo kilpailutilanteet syntyvät vain tiettyjen ihmisten kanssa? Onko kyseessä vain toinen samanlainen keskustelija vai voisinkohan sälyttää syyn kilpailusta jonkun toisen harteille?



Loppuun totean, että minulla on kyllä suurin näppylä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!