Usein elämässäni törmään asioihin ja ilmiöihin, joita minun on vaikea ymmärtää. Miksi ihmiset toimivat niinkuin toimivat, miksi omat tunteeni eivät toimi niinkuin järkeni haluaisi, miksi sanat ja toiminta eivät mene yksiin? Monesti tunnen olevani maailmassa ulkopuolinen tarkkailija, se, joka istuu muurahaispesän vierellä ja ihmettelee pesän kuhinaa. Toisinaan taas huomaan olevani yksi muurahaisista.
tiistai 23. helmikuuta 2010
Paljonko on liikaa?
Liika on aina liikaa. Ei makeaa mahan täydeltä. Erittäin paljon liikaa on juuri sopivasti. Kaikkea saa olla, muttei liikaa... Jos ei ole liikaa, on liian vähän.
Mikä se liika sitten on? Enemmän kuin tarpeeksi? Ehkei kuitenkaan... Vai olisiko se häiritsevän paljon? Mutta kenen mielestä häiritsevän paljon? Riittääkö jos naapurin mielestä on häiritsevän paljon, mutta toisen naapurin mielestä ei?
Toiset pitää vähemmästä, toiset enemmästä ja toiset ei pidä lainkaan. Jo pienikin määrä voi olla liikaa tai vastaavasti suurikaan määrä ei ole tarpeeksi. Taitaa olla taas yksi näitä sanoja joita ei voi yhdellä lauseella määritellä.
Liika on aina suhteessa sanojaan. Jos minä sanon, että nyt on liikaa talvea yhdelle vuodelle, niin se on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni. Joku toinen voi ajatella, että sitä on ihan tarpeeksi tai jopa liian vähän. Tässä talviasiassa olen kuitenkin järkkymätön. Lunta on liikaa, pakkasta on liikaa ja harmistuksen aiheita ihan liikaa. Kun normaali elämä hankaloituu suhteettoman paljon, on silloin jotain ylimääräistä liikaa.. ja liika on aina liikaa!
En tullut hullua hurskaammaksi tässä asiassa, mutta sainpahan purettua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!