keskiviikko 13. lokakuuta 2010

Kaikki palaverit eivät ole turhia...


Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Niinhän se taitaa olla. Ja jos vielä muistaa ilmoittaa suunnitelmistaan kaikille niille, jotka asiaan liittyvät, niin onnistuminen on lähes taattua. Välillä vaan tuntuu, että omassa työyhteisössä mennään mentaliteetilla "kyllähän minä siitä hänellekin mainitsin, kai se nyt tulee paikalle ja vetää jotain ohjelmaa...".

Itse törmäsin jälleen kerran tilanteeseen, jossa yksi ihminen oli suunnitellut tilaisuuden lapsille. Hän oli pari kuukautta aiemmin maininnut siitä minulle pikaisesti erään palaverin (joka käsitteli ihan muuta asiaa) alussa jolloin lupasin olla käytettävissä jos tilaisuus tuona tiettynä päivänä järjestetään. Yhteydenottoa mihinkään suunnitteluhetkeen ei tullut, joten ajattelin että ehkäpä tuo tapahtuma/tilaisuus on siirtynyt myöhempään ajankohtaan.

Sattumalta huomasin kuitenkin eräänä päivänä tilojen kalenteria selatessani, että varaus on ainakin tehty ja lisätiedoissa luki minunkin nimeni ja jopa kuvaus siitä mitä ohjelmaa minun olisi määrä tilaisuudessa lapsille vetää. Tilaisuus oli merkitty seuraavaan aamuun. Tilaisuuden järjestäjää en saanut enää kiinni (oli viikonloppu). Ei auttanut muu kuin valmistaa jotain kiireessä ja "toisella kädellä", tietämättä mitä muuta ohjelmaa olisi ja keitä muita minun lisäkseni olisi paikalla.

Kun sitten aamulla saavuin työmaalle, ja lapsiryhmä ohjaajineen saapui paikalle, kävi hyvin äkkiä selväksi ettei kukaan tiennyt miten tilaisuus tulisi etenemään. Tilaisuuden järjestäjä ei ollut paikalla, vaan ilmeisesti luotti siihen, että kaikki tietävät mitä hän on mielessään suunnitellut. Kaikki kyllä lopulta järjestyi, ja ainakin noilla lapsilla, joille tapahtuma järjestettiin tuntui olevan hauskaa.

Harmittaa vaan moinen toimintatapa. Eikö olisi mukavampi suunnitella kunnolla, kokoontua edes kerran yhteen ja  käydä läpi asiat, joita järjestettävään tilaisuuteen kuuluu? Vaikka kaikki nyt sujuikin lopulta hyvin, niin tokihan parempi ja mielekkäämpi tulos olisi saatu kun kaikki olisivat tienneet missä mennään ja mitä tehdään.

Tapahtuuko tällaista missään muualla.... toivottavasti ei...

Mitä opimme tästä? - Älä luota siihen, että työtoverisi pystyy lukemaan ajatuksesi tai kykenee telepaattiseen yhteydenpitoon. Suunnittele, pidä yhteyttä, ilmoita, kanna vastuu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!