tiistai 8. helmikuuta 2011

Kätkössä


Olen hurahtanut, ihan vähän vaan, mutta varmasti. Vietän monet vapaapäiväni ryömien, kontaten, kahlaten, kaivaen, kiipeillen, rämpien, tarkkaillen, miettien, etsien. Ja se jos mikä on mukavaa! 

Olin jo pidemmän aikaa haaveillut, että pääsisin kokeilemaan geokätköilyä. Se kuulosti varsin hauskalta ystävien kertomuksien mukaan ja koska itsekin nautin aivopähkinöistä, peleistä ja leikeistä sekä aarteenetsinnästä, niin ajattelin että tuollainen kätköjen etsiminen voisi olla minulle omiaan. Jostain syystä minulla pitää olla joku hauska päämäärä tai syy liikkumiselle ja ulkoilulle (varsinkin talvella). Ei tule lähdettyä urheilemaan ihan vain urheilemisen ilosta...

Päätin viime vuoden lopulla, että tämä vuosi on se, kun nykäisen itseni liikkeelle ja kokeilen geokätköilyä - vaikka sitten yksin jos ei kaveria löydy. Aloin etsiä tietoa ja vinkkejä siitä, miten aloitetaan ja mistä niitä kätköjä voisi alkaa etsiä. Ensimmäisenä löysin tieni suomalaiselle kätkösivustolle (www.geocache.fi) josta löytyikin kattava paketti tietoa "Älä ryhdy geokätköilijäksi" -oppaasta. Suosittelen tuota tietopakettia kaikille kätköilystä kiinnostuneille.

Heti tammikuun alussa lähdinkin etsiskelemään ensimmäisiä kätköjä. Alku tuntui vähän takkuiselta, mutta kun osasi valita niitä vähän helpompia kätköjä niin viimein löytyi se ensimmäinen... ja toinen ja kolmaskin. Riemu oli suuri, kun purkki ehkä pitkällistenkin etsintöjen jälkeen vihdoin osui käteen!  Sain vanhemmiltani lainaksi käsigepsin, sillä huomasin että sellaisesta laitteesta on suunnaton hyöty tässä puuhassa. Ilmankin kyllä pärjää, mutta silloin täytyy osata katsoa etukäteen kartasta oikea paikka ja silloinkin varsinainen etsintäalue on hiukan laajempi. (koordinaateilla paikkaa voi hakea esim. retkikartasta)

Onnekseni sain houkuteltua myös kaverin mukaan kätköilyn jännittävään maailmaan. Yhdessä ollaan nyt koluttu paikallisia kätköjä ja opeteltu etsimisen jaloa taitoa. Ensimmäiset kymmenen kätköä löydetty ja mielessä pyörii taas, että milloinka pääsisi seuraavan kerran etsimään. Talvi toki asettaa omat haasteensa tähän harrastukseen, eikä moni kätkö ole saavutettavissakaan näin talviaikaan. Onneksi monen kätkön kohdalla on maininta siitä, onko kätkö talvilöydettävä. Lumessa saa kyllä pohrustaa sydämensä kyllyydestä ja vaihtohanskoja on hyvä olla mukana useampi pari, sillä kaivuutöihin usein joutuu ja siinähän ne lapaset tuppaa kastumaan!

Kesää odotellessa... suunnitelmissa on kiertää luontopolkuja ja etsiskellä samalla polkujen varsille/läheisyyteen piilotetut kätköt. Luulenpa että kesällä addiktoidun lopullisesti.

Ensi talveksi hommaan lumikengät ja ehkäpä jo kesäksi oman gps-laitteen (sellaisen geokätköilyyn suunnatun, johon saa näppäräsi ladattua Suomen kätköt. Sitten vaan kesälomareissuilla hauskoja etsintätaukoja autoilun lomaan) :)

(Wikipediasivut - Geokätköily)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!