Ärsytykseen asti hoettu "Elämä on" lausahdus tuntuu olevan monelle jollain tavalla elämää määrittelevä lause. Sen voisi ymmärtää monella tavalla, muuta itse olen monesti huomannut sen saavan melko negatiivisia ja alistuvia sävyjä. Teen työtä, josta en nauti, mutta elämä on... Elän parisuhteessa, joka ei tunnu oikealta, mutta elämä on... Usein tuntuu, että tätä lausahdusta käytetään puolustukseksi sille, ettei uskalleta ottaa askelta muutokseen. Tai sitten me todella ajattelemme niin, että onni ja tyytyväisyys on jotain, mikä ei kuulu meille.
Minun on toisinaan vaikea ymmärtää, miksi elämän pitäisi olla pelkkää uhrautumista yleisen mielipiteen edessä. Otetaanpa esimerkki.
Nuori nainen, joka on opiskellut yhteiskuntatieteitä neljä vuotta, potee masennusta ja ahdistusta elämästään. Opiskeltava ala ei kiinnosta, ja opiskelumotivaatio on tämän vuoksi täysin kateissa. Tuleva ammatti ei tunnu omalta ja nainen salaa haaveilee ammatista, jossa saisi tehdä jotain konkreettista omin käsin. Elämä on, nainen ajattelee. Eihän työn kuulukaan olla mukavaa, sehän on vain jotain josta saa elannon. Eikä neljää vuotta voi heittää hukkaan lopettamalla opiskelut ja vaihtamalla toiseen alaan. Mitä ystävät ja sukulaiset ajattelisivat jos luovuttaisin?
Minä kysyn miksi? Miksi elämän pitäisi olla luopumista omista haaveistaan ja jonkun yleisen käsityksen seuraamista. Miksi pitäisi alistua siihen, että "eivät kaikki voi tehdä sitä mistä nauttivat". Ihan kuin se olisi vain muutamien yksilöiden etuoikeus, joka ei ole kaikkien ulottuvilla.
Mielestäni työ voi parhaimmillaan olla elämää rikastuttava asia. Työstään pitäisi voida myös nauttia. Elämä on... valintoja. Elämä on.. mahdollisuuksia. Elämä on... jokaisen omissa käsissä. Elämä on.. heittäytymistä, muutosta, oman paikkansa etsimistä - ja löytämistä.
Sitä en kiellä, etteikö se voisi olla pelottava askel, joka vaatii paljon rohkeutta. Mutta en suostu uskomaan, että tuo askel ei olisi kaikille mahdollinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Oppimispäiväkirjaani saa aina kommentoida ja näin antaa oppijalle taas uusia ajatuksia ja pohdittavaa. Erilaiset näkökulmat ja näkemykset ovat rikkaus!